Kirjan nimi Kukko ja kaunopyrstö
Kirjoittaja Lind, Mecka
Kuvittaja Rudebjer, Lars
Muut tekijät suomentaja: Jaatinen, Eila
Kustantaja Kustannus-Mäkelä
Julkaisuvuosi 2000
Sarja
Alkukieli swe
Alkukielinen nimi Sicket ståhej, sa tocken
Asiasana hyväksyminen, itsearvostus, itsetunto, kanat, kateus, kauneus, kukot, minätietoisuus, riikinkukot
Hahmo
Huomautus
Tiivistelmä Tilta-muori, Rumpali-Kalle, Tokko-kukko ja sen 23 rouvaa asuvat onnellisina Keikaritorpassa. Eräänä päivänä Rumpali-Kalle voittaa bingossa riikinkukon. Siitä päivästä kanoilla on silmää vain riikinkukolle. "Oiii, miten kaunis hän on", huokaavat kanat ja riikinkukko Bingo, joka nauttii siitä, että sitä ihaillaan, levittää pyrstönsä yhdessä hujauksessa. Tokko koettaa parhaansa mukaan pärjätä riikinkukolle, mutta kanat eivät sitä sen yrityksistä huolimatta huomaa. Lopulta Tokko päättää lähteä Keikaritorpasta. Sille tulee kuitenkin pian koti-ikävä ja se päättää palata takaisin. Mutta Keikaritorppa näyttää kovin hiljaiselta. Tokko on ihmeissään. Missä kaikki ovat? Tokko nukahtaa ja kun se herää kanat kaakattavat: "Meillä on ollut sinua kamalan ikävä! Jäätkö nyt luoksemme? Kauneus ja hienot sulat eivät merkitse kaikkea maailmassa. Tärkeämpää on hyvä ja lämmin sydän ja se sinulla on Tokko!" Tokko on tietysti imarreltu ja mielissään ja jää ilman muuta Keikarikartanoon. Sensijaan riikinkukko Bingo lähtee kaupunginpuistoon töihin.