Kirjan nimi Eemeli ja keittokulho
Kirjoittaja Lindgren, Astrid
Kuvittaja Berg, Björn
Muut tekijät suomentaja: Meriluoto, Aila
Kustantaja WSOY
Julkaisuvuosi 1997
Sarja
Alkukieli swe
Alkukielinen nimi Emil och soppskalen
Asiasana entisaikaan, kansanperinne, kepposet, kommellukset, kurittomuus, lääkärit, ruokailu, vallattomuus
Hahmo Eemeli
Huomautus
Tiivistelmä Eemelin perheessä syötiin herkullista lihakeittoa. Kun jokainen oli syönyt riittävästi, jäi suuren kukallisen kulhon pohjalle vielä tilkka keittoa. Eemeli päätti pelastaa sen vatsaansa. Hän työnsi päänsä kulhoon, hörppäsi reippaasti, mutta ei saanutkaan enää päätään irti kulhosta. Niin siinä lähdettiin lääkärille, sillä arvokasta pilkkumia ei saanut rikkoa. Lääkärin luo päästyä, Eemeli kumarsi lääkärille kohteliaasti niin syvään kuin saattoi ja samassa keittokulho räsähti kahdeksi kappaleeksi. Näin Eemelin isä ja äiti säästivät markan, sillä lääkäri olisi ottanut kulhon poistamisesta viisi markkaa ja kulho oli neljän markan arvoinen. Eemelin isä oli tästä niin iloinen, että antoi Eemelille viisi penniä. Jos Eemeli olisi ollut tavallinen poika, muuta ei olisi sinä päivänä tapahtunutkaan. Mutta Eemeli oli Eemeli ja hän työnsi viisipennisen kotimatkalla suuhunsa. Ja taas mentiin lääkäriin. Lääkäri tiesi kertoa, että viisipenninen tulisi kyllä omia aikojaan Eemelin vatsasta pois, mutta muutama vehnäpulla olisi hyvä syödä, ettei lantti raapisi yksinään Eemelin vatsaa. Eemelin isä oli jälleen tyytyväinen, kun lääkäri ei ollut ottanut maksua ja Eemeli sai vehnäpullansa, kun hän lupasi maksaa isälle viisipennisen, kun se olisi tullut vatsasta pois. Mutta eivät Eemelin tempaukset siihen loppuneet. Illalla Eemeli ja Iida näkivät kulhon liimattuna ja ehjänä keittiön pöydällä. Iida kysäisi Eemeliltä, että kuinka sinä oikein sait pääsi kulhoon. "Sehän nyt ei ole konstikaan", vastasi Eemeli ja pisti kulhon päähänsä ja päässä se taas pysyi. Silloin äiti otti hellakoukun ja jysäytti keittokulhoa niin, että kulho meni tuhansiksi pirstaleiksi. Eemelin isäkin kuuli räsähdyksen ja tuli katsomaan, mutta sanaakaan hän ei sanonut, kääntyi vain ja meni takaisin lampaiden luo.