Kirjan nimi Lumiukko Jesse
Kirjoittaja Löfgren, Ulf
Kuvittaja
Muut tekijät suomentaja: Hurme-Keränen, Auli
Kustantaja Kustannus-Mäkelä
Julkaisuvuosi 1997
Sarja
Alkukieli swe
Alkukielinen nimi Snögubben Frasse
Asiasana erilaisuus, lumiukot, onnelisuus, onni, poikkeavuus, rohkeus, talvi, yksin, yksinäisyys
Hahmo Jesse, Matias, Milla
Huomautus Ulf Löfgren on myös kuvittanut kirjan.
Tiivistelmä Lumiukko Jesse elää lumiluolassaan Hallakylässä. Hän on hiukan erilainen kuin toiset lumiukot. Hänellä on tapana olla enimmäkseen yksin ja mietiskellä. Usein hän tuntee itsensä yksinäiseksi. Erään kerran Jessen porkkananenä lentää tiehensä ilmapallon mukana. Jesse tulee hyvin murheelliseksi. Nyt hän vasta poikkeaakin muista lumiukoista. Vanha lumiukko neuvoo Jesseä menemään ihmisten luo pyytämään heiltä uutta porkkananenää. Jesse lähteekin pelokkaana ja aristellen matkaan. Ihmisten luona Jesse joutuu lasten lumipallotulituksen kohteeksi ja se jäykistyy paikoilleen kauhusta. Yhtäkkiä kuuluu ääni: "Lopettakaa! Jättäkää meidän lumiukkomme rauhaan!" huutavat Milla-tyttö ja hänen pikkuveljensä Matias. Tuhmat lapset juoksevat tiehensä, mutta yksi sieppaa mennessään vielä Jessen hatun mukaansa. Jesse on nyt aivan onneton. Hänellä ei ole porkkananenää, eikä edes hattua. Milla ja Matias ovat kuitenkin kilttejä. He laittavat Jesselle uuden porkkananenän ja saapa hän hienon taikurinhatun päähänsä ja vielä rintaansa punaisen kuusenkoristesydämen. Jessestä tuntuu, että hän on maailman onnellisin lumiukko. Jesse palaa takaisin Hallakylään, vaikka hänestä tuntuu pahalta jättää Milla ja Matias. Hallakylässä kaikki lumiukot kerääntyvät Jessen ympärille ja pyytävät häntä kertomaan seikkailuistaan. Jesse kertoo tarinansa yhä uudelleen. Nyt Jesse ei ollut enää yksin, vaan hän oli saanut monta ystävää, jotka halusivat kuunnella häntä.