Kirjan nimi Otakar kultanenä
Kirjoittaja Wilkon, Piotr
Kuvittaja Wilkon, Jozef
Muut tekijät suomentaja: Kellomäki, Ullamari
Kustantaja Lasten Keskus
Julkaisuvuosi 1997
Sarja
Alkukieli ger
Alkukielinen nimi Gold für König Otakar
Asiasana ahneus, kuninkaat, lumous, onnellisuus, onni, prinsessat, prinssit, taikuus, sadut
Hahmo Kornelius, kuningas Otakar, prinsessa Lusinda
Huomautus Kirjoittajan nimi myös muodossa Pjotr Wilkon.
Tiivistelmä Taikuri Kornelius pyytää yösijaa kuningas Otakarin linnasta. Hän saakin yösijan ja antaa vastalahjaksi kauniin kultaisen lintuhäkin. Kun he istuvat ruokapöydässä, kuningas kysyy, mistä Kornelius on saanut niin upean lintuhäkin. Kornelius kertoo, että mikä tahansa esine muuttuu kullaksi hänen käsissään. Seuraavana aamuna kuningas toivoo, että saisi ympärilleen vielä enemmän kultaa ja Kornelius muuttaakin kuninkaan kruunun kultaiseksi. Kuninkaaseen iskee ahneus ja hän haluaa, että linnankupolit, koko valtaistuinsali ja lopulta kaikki valtakunnassa muutettaisiin kultaiseksi. Korneliuksen ei auta muuta kuin livahtaa tiehensä. Kiukuissaan kuningas lähtee armeijoineen etsimään Korneliusta. Illansuussa he näkevät, kun laskeva aurinko hukuttaa koko taivaan kultaiseen valoon. Kun hän palaa kotiin, kaikki kulta on kadonnut. Kuningas istahtaa uupuneena puiselle valtaistuimelleen ja tuumii murheissaan: "Pahinta on, että olen menettänyt ystäväni". Lusinda kietoo käsivartensa isänsä kaulaan ja kuiskaa: "Minusta on hyvä, että kaikki on taas entisellään". Vuosien päästä, kun Lusinda viettää häitä uljaan prinssin kanssa, kuningas saa vieraan. Vieras, joka on Kornelius, antaa Lusindalle häälahjaksi kultaiset sormukset. "Oi ei, ei enää kultaa!", kuningas parahtaa kauhuissaan. "Nämä kultasormukset ovat rakkauden ja uskollisuuden merkki. Ne tuovat nuorelle parille onnea", Kornelius virkkoo. "Siinä tapauksessa, ystäväni, kiitämme sinua. Ja nyt juhlitaan!" vastasi kuningas.