Kirjan nimi Pomokarhu ja kiltti Aatu
Kirjoittaja Denk, Gabriele
Kuvittaja Sacre, Marie-Jose
Muut tekijät suomentaja: Jokipaltio, Johanna
Kustantaja Kustannus-Mäkelä
Julkaisuvuosi 1999
Sarja
Alkukieli ger
Alkukielinen nimi Purzelbär und Schlafbär
Asiasana huomaavaisuus, itsekkyys, itsetunto, karhut, kiltteys, komentaminen, omahyväisyys, tuhmuus, ystävyys
Hahmo Aatu, Pomokarhu
Huomautus
Tiivistelmä Aatu ja Pomokarhu ovat erottamattomat ystävykset. Ne kulkevat aina yhdessä, Pomokarhu edellä ja Aatu perässä. Kerran niiden mennessä virralle, joutuu Aatu kalastamaan lohet, Pomokarhun komennellessa rannalla ja syödessä niitä. Aatunkin tulee nälkä, mutta silti se kalastelee vain ystävälleen. Silloin pieni kuningaskalastaja kysyy Aatulta miksei se syö lohta? Sano ystävällesi, että sinullakin on nälkä, se vaatii. Pomokarhu kiljuu rannalla Aatua jo tulemaan. Aatu rohkaisee mielensä ja vastaa: "Haluan vain pyydystää yhden lohen, sillä minullakin on nälkä." "Ja minä haluan etsiä nukkumapaikan. Jos et tule heti, minä menen yksin, enkä puhu sinulle enää sanaakaan." vastasi Pomokarhu raivoissaan. Silloin Aatusta tuntuu pahalta. Se haluaisi mennä ystävänsä luokse, mutta kuningaskalastaja vaatii sitä jäämään: "Mokomakin ystävä! Hänhän antaa sinun nääntyä nälkään. Hänelle on aivan yhdentekevää, onko sinun hyvä vai paha olla." Aatu siis jää, vaikka hän pelkää menettävänsä ystävänsä. Pomokarhu herää yksinäisenä luolassa ja alkaa kaivata Aatua. Äkkiä se tuntee itsensä halpamaiseksi ja tuumaa: "Jos vielä löydän sinut, uin pyydystämään sinulle kaloja. Enkä ole sinulle vihainen, jos joskus sanot ei." Kun karhut tapaavat, ne halaavat ja silittävät toisiaan. Yhdessä ne etsivät luolan ja menevät tyytyväisinä nukkumaan.